Kysymyksiä Lauralle valtuustokaudesta.

Mikä on mielestäsi tärkeintä mitä ryhmäsi on saavuttanut tai pitänyt esillä?

Olemme osallistuneet aktiivisesti monien rakennusprojektien ympärillä käytyyn keskusteluun, jotta niiden sijoittelu ja koko soveltuisivat kaupungin yleisilmeeseen ja henkeen. Garden Helsinki on vieläkin mittasuhteiltaan liian massiivinen ja peittää näkymää Stadionille päin mutta paikka on parempi kuin alkuperäinen ehdotettu Mäntymäki. Olemme ryhmänä olleet huolissamme Keskuspuiston viipaloimisesta kaupunkibulevardin reunustalle tarvittavia asuntoja varten. Olemme suhteutuneet kriittisesti Kruunusiltojen rakentamiseen korkeaksi kohonneiden kustannusten takia ja jotka edelleen kohoavat, vaikka ensimmäistä paalua ei ole vielä lyöty.

Olen tämän kauden ollut jäsenenä kaupunkisuunnittelulautakunnan ”Rakennukset ja yleiset alueet jaostossa” jossa käsitellään toimitiloihin, mm kouluihin ja päiväkoteihin kohdistuvia tilahankkeita, niiden huoltoa ja saneerausta, tilojen vuokrausta sekä mm katujen ja puistojen ylläpitoa. Monet rakennusprojektit ovat vaatineet huomattavasti lisärahoitusta mm maaperän arvioitua pahemman saastumisen takia tai savisuuden jatkuessa syvemmälle, jolloin paalujen määrää on pitänyt huomattavasti lisätä ja paaluja huomattavasti pidentää. Malmin lentokenttä on myös tällainen alue, joka ilmeisesti tulee vaatimaan runsasta ja syvälle ulottuvaa paalutusta, jos sinne tulevaisuudessa rakennetaan.

Ryhmä on ollut mukana hyväksymässä kokeilua, jossa kaksi terveyskeskusyksikköä ulkoistetaan yksityisille toimijoille. Tämä on yksi keino parantaa kiireettömän hoidon saatavuutta ja sen toivotaan myös luovan uusia toimintamalleja käyttöön. Pandemian aikana hoitojonot ovat kasvaneet ja hoitovelka muiden sairauksien hoidossa on lisääntynyt. Monien vaikeiden sairauksien löytyminen ja hoito on viivästynyt.

Nuorten tilanne on ollut esillä monissa puheenvuoroissa. Rajoituksista ja etäopetukseen siirtymisestä on nuorille aiheutunut eristäytyneisyyttä, masennusta, näköalattomuutta ja opiskeluvaikeuksia. Olemme peräänkuuluttaneet monenlaisia tukitoimia ja mahdollisuutta saada nopeammin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Erityisesti ruotsinkielisiä palveluita on tarjolla aivan liian vähän.

Ryhmämme on halunnut ratkaista liikenteen sujuvuuden ongelmia keskustassa kannattamalla suunnitelmaa maanalaisesta kokoojakadusta, josta vallitsi selkeä yksimielisyys valtuustokauden alussa pidetyn seminaarin jälkeen. Tämän jälkeen vihreät ja vasemmisto ovat torjuneet tämän suunnitelman samoin kuin suunnitelman Länsisatamasta Länsiväylälle rakennettavasta tunnelista. Nämä helpottaisivat merkittävästi keskustan liikennettä ja siirtäisi raskasta tavaraliikennettä pois keskustasta. Tämä ei poista Vuosaaren sataman kehittämistarvetta. Jätkäsaaren ja Hernesaaren liikenneongelmat ovat olleet ryhmän jatkuva huolenaihe.

Mistä olet itse henkilökohtaisesti tyytyväinen valtuustovuosiesi aikana?

Olen tehnyt aloitteen, että Helsinki liittyisi kansainväliseen ICORN ( International Cities of Refuge network) – verkostoon, jonka jäsenkaupungit tarjoavat turvapaikan vainotuille toimittajille, kirjailijoille ja taiteilijoille. Helsinki on jo vastaanottanut ensimmäisen taiteilijapariskunnan Irakista, He ovat päässeet täällä hyvin uuden elämän alkuun ja voivat jatkaa työtään.

Olen myös ehdottanut kouluille projektia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Olen ottanut kantaa oppilashuollon säilyttämiseksi kuntatasolla koulujen yhteydessä, jotta oppilaiden ongelmiin pystyttäisiin tarttumaan helpommin ja nopeammin.  

Miten Helsinki on kehittynyt tällä valtuustokaudessa aikana ja miten itse tai ryhmäsi on toiminut tässä prosessissa?

Lautakuntien ja jaostojen vaikutusmahdollisuudet ovat vähentyneet nykyisen hallintomallin aikana ja mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja päätösten valmisteluun kaventunut. Yksittäiset virkamiehet voivat tehdä varsin merkittäviä päätöksiä eikä asukkaiden osallistumismahdollisuuksia ja mielipiteitä aina oteta huomioon.

Monet projektit ovat uhanneet kaupungin luontoarvoja -esimerkiksi keskuspuiston kaventaminen, piittaamattomuus Malmin lentokentän monipuolisista luonnosta ja harvinaisista eläin- ja kasvilajeista. Olen aina puolustanut Malmin lentokentän säilyttämistä sen ainutlaatuisuuden takia. Kaupungin strategian tavoitteena on kehittää Helsingistä maailman toimivin kaupunki, kansainvälisesti kiinnostava ja sijoittajia tänne houkutteleva. On mielestäni kaupungin oman strategian vastaista, ettei lentokenttää säilytetä. Malmin lentokentästä olisi mahdollista kehittää kansainvälisesti kiinnostava huipputeknologian paikka, jossa uusi kohtaa vanhan ja houkuttelee osaajia ja investoijia. Ilmailuteknologia mm sähkölentokonet ja droonien käyttö ovat vasta kehityksen alkuvaiheessa. 

Mitä haluat tehdä seuraavien neljän vuoden aikana?

Haluan edistää turvallista lapsuutta: tuetaan perheitä, panostetaan hyvään koulutukseen, säilytetään oppilashuolto koulun piirissä kuntatasolla, huolehditaan erityislasten tarpeista, lisätään lastensuojelun resursseja ja lyhennetään jonoja nuorten mielenterveyspalveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulee toimia kitkattomasti. Haluan, että ikäihmisillä on mahdollisuus hyvään ja turvalliseen arkeen ja että kotihoitoa tuetaan riittävästi. Tarvittaessa on saavat hoitoa oikeassa hoitopaikassa. On taattava subjektiivinen oikeus intervallihoitoon, palvelutaloon tai pitkäaikaishoitoon oman voinnin ja omaisten jaksamisen mukaan.

Kaupungin rakentamisen tulee lisätä asukkaiden turvallisuutta ja hyvinvointia sekä pohjautua suomalaisiin arvoihin ja osaamiseen.

Kaupungin keskustaa tulee vaalia. Korkeaa, massiivista rakentamista tulee välttää. Hyvä arkkitehtuuri tarvitsee ympärilleen myös avaruutta. Avoimet kaupunkinäkymät puistoihin ja merelle ovat tärkeitä.

On löydettävä tasapaino asukkaita palvelevien liikennemuotojen välillä. Julkista liikennettä ja kevyttä liikennettä on tärkeätä kehittää kaupunkilaisten tarpeiden mukaan. On kuitenkin otettava huomioon, että auto on tarpeellinen monille kaupungin asukkaille. Suuri joukko lähipalveluita on siirtynyt kauemmaksi. Lasten kuljettaminen päivähoitoon, kouluun ja harrastuksiin voi olla vaikeaa ilman autoa. Monet työtehtävät edellyttävät käyntiä eri paikassa. Kaupungin keskustan tulee olla saavutettavissa autolla. Tämä on tärkeää myös liikkeenharjoittajille. Monille ihmisílle kaupassa ja apteekissa asioidessa auto on jopa välttämätön. Parkkipaikkojen riittävyydestä huolehdittava. Myös vieraspaikkoja tulisi olla tarpeeksi uusilla asuinalueilla sekä paikkoja, joille esimerkiksi kotisairaanhoidossa työskentelevät voivat pysäköidä. En kannata ruuhkamaksujärjestelmää, se tulee kalliiksi.

Millaiselta Helsinki näyttää neljän vuoden kuluttua?

Helsingin keskustan tulee säilyä asuttuna ja elävänä, kivijalkaliikkeiden monipuolisista toimintaedellytyksistä huolehdittu. Maanalainen kokoojakatu ja tunneli ovat rakenteilla. Keskustassa on huolehdittu uusien rakennusten sijoittelusta ja massoittelusta niin että avaruus on säilynyt. Rakennusten korkeus on säädetty ympäristöön sopivaksi. Elielin aukion avaruudesta on huolehdittu eikä sinne ole rakennettu uusia massiivisia rakennuksia. Keskuspuiston, Lapinlahden sairaalan alueen, Taivallahden ja Töölönlahden ympäristön viihtyisyydestä on huolehdittu. Merellinen Helsinki ja edustan saaret ovat hyvin saavutettavissa. Näkymä mereltä Helsinkiin on säilynyt, samoin näkymä kaupungista mm Tähtitorninmäeltä merelle on avoin. Etelärantaan on rakennettu arkkitehtuuri – designmuseo. Östersundomiin on syntymässä matala tiiviisti rakennettu puutarhakaupunki. Lisärakentamisessa on otettu huomioon uusien rakennusten soveltuminen ympäröivään rakennuskantaan ja on huolehdittu luonto- ja virkistysalueiden säilyttämisestä. Kaupunkilaisten hyvinvointia tukevien kulttuurihankkeiden tukea on lisätty.