STAKES:DIALOGI: LAPSI JA TIEDE
 
Tiede varhaiskasvatuksessa syventää päivähoidon sisältöä 

"Ä lä kysy, ei isäkään tiedä" , vastasi eräs isä hätäisesti pojalleen, kun tämä neuvolassa osoitteli verenpainemittaria etusormi innosta väristen.

Tuo 6-vuotias poika oli ikäluokkansa, esikouluikäisten, oiva edustaja: utelias, huomiokykyinen sekä oudossakin ympäristössä estottoman kiinnostunut kyselijä. Kuusivuotiaat palavat halusta saada neuvolakäynnin yhteydessä tutkia miten verenpainemittarin elohopeapatsas nousee ja laskee ja miten koko mittari oikein toimii. Heistä on jännittävää kuunnella, miten sydän lyö ja verrata sydänääniä keuhkoputkien kohinaan ja vatsasta kuuluviin kummallisiin kurahduksiin. Näin tietoisuus omasta kehosta laajenee. Oma kasvu ja kehitys kiinnostavat jo pieniä lapsia. He haluavat tietää, kuinka pitkiä ja painavia he ovat ja milloin heistä tulee yhtä isoja kuin isä tai äiti. Lapset ovat tarkkoja havainnoimaan nuorempien sisarusten kehitystä ja monta mukavaa keskustelua on käyty mm. siitä, mitä kaikkea perheen vauva jo osaa ja ymmärtää.

Esikouluikäisten tiedonhalu on valtava. Vanhemmat ja muut lasten kanssa tekemisissä olevat aikuiset saavat jatkuvasti ottaa kantaa hyvinkin visaisiin kysymyksiin. Emme voi, kuten tuo mainitsemani isä, vain kuitata asiaa olan kohautuksella tai jopa ajattelemalla, että lapsen ei tule tietää enemmän kuin aikuisten. Meidän tulee voida yhdessä syventyä lasten pulmiin ja etsiä niihin vastauksia. Kouluikäisiä varten on toimitettu paljon omia tietoteoksia mutta myös pienemmille lapsille on tarjolla runsas valikoima eri aiheisia kuvitettuja tietokirjoja. Niistä voi oppia tuntemaan vaikkapa lentokoneen rakenteen tai merenpohjan eläimistön. Monet historialliset tapahtumat kuten viikinkien retket ja elämä muinaisessa Troijassa tai Egyptissä esitetään kiehtovalla tavalla. Lapsia kiinnostavat tapahtumat "ennen vanhaan" ja niinpä myös Koiramäki-kirjat kuluvat lasten käsissä. Olisi hyvä, jos kaikki lapset jo varhain oppisivat käyttämään kirjastoa ei vain viihdekirjallisuuden varastona , vaan myös tietolähteiden aarreaittana.

Lapset tekevät mielellään retkiä museoihin, joissa he voivat tutustua kaikenlaisiin koneisiin ja vekottimiin ja saada tietoa eläinten elämästä. He haluavat päästä koskettelemaan valtavan suurten dinosaurusten luurankoja ja tahtovat tirkistellä pikkuruisia ötököitä suurennuslasin läpi. He haluavat tietää lisää avaruudesta ja planeetoista samoin kuin katinkullasta, joka kiiltää joen pohjalla. Lapset ovat kiinnostuneita myös arkeologiasta ja niinpä esimerkiksi kivikautinen asuinpaikka, joka on rekonstruoitu Ahvenanmaalla, on lasten mielestä erityisen jännittävä. Lapset ovat todella monipuolisia tiedon kuluttajia.

Kaikkein mielenkiintoisinta ja hauskinta on kuitenkin itse päästä tutkimaan ja kokeilemaan. Tähän onkin ollut erinomainen mahdollisuus Tiedekeskus Heurekassa toimivassa lasten laboratoriossa. Magneettiset ilmiöt, äänten synty, sähkö ja vesi ovat aina kiehtoneet lapsia ja monen lapsen joululahjalistalla on kemistin välineet, joilla he voivat tehdä ihan omia kokeita. Oma poikani toivoi kerran pientä väkipyörää, koukkua ja köyttä ja hän tutki sitten todella innokkaasti tämän välineistön avulla erilaisten esineiden nostamista ja siirtelemistä.

Päiväkodeissa ja päiväkerhoissa on perinteisesti leikitty vesileikkejä, käyty metsässä, tarkkailtu eläimiä, kerätty kiviä ja tehty paljon muuta mukavaa. Mutta päiväkodissa olisi varmasti myös mahdollisuus perehtyä eri tieteenalojen ja perusilmiöiden tutkimiseen tarkan ja pitkäjänteisen suunnitelman mukaan.
Tutkimuskohdetta valittaessa on tärkeätä että lapset itse saavat määritellä ne kysymykset mihin he haluaisivat perehtyä. Tätä kautta kannustetaan ja opetetaan lapsia aktiivisiksi tiedon hankkijoiksi ja itsenäisiksi ajattelijoiksi.
Esimerkkinä tällaisesta päiväkodissa tapahtuvasta tutkimustyöstä on Kirkkonummella tehty vesitutkimus. Lapsilta kysyttiin, mitä kaikkea he haluaisivat vedestä tietää ja tuloksena oli valtavasti vaativia kysymyksiä mm. ukkosesta, haihtumisesta, purojen, järvien ja saarien synnystä sekä veden juomakelpoisuudesta. Eri aiheita on tämän jälkeen tutkittu pienryhmissä tarkemmin. 

Aikuisten osuutena on ollut lasten omaehtoisen ja aktiivisen tutkimisen sekä leikin edellytysten luomisessa. Päiväkodin henkilökunta on kuvannut myös omaa oppimistaan erittäin antoisaksi tämän tutkimusprosessin kuluessa.
Luonnon ja ympäristön tutkimisesta kiinnostuneilla päiväkodeilla on jo 25 vuoden ajan ollut käytössään ruotsalaisen Gösta Frohmin kehittämä Skogsmulle- (Metsämörri) ohjelma. Tämän ohjelman avulla ohjataan lapsia järjestelmällisesti tutustumaan ympäröivään luontoon, sen kasvistoon ja eläimistöön. Lapset voivat esimerkiksi rajata maastosta pienen "luontoruudun" ja seurata siinä kasvien kasvamista ja eläimistön vaihtumista eri vuodenaikoina. Kun lapset löytävät luonnosta eläinten jälkiä, he yrittävät salapoliiseina päätellä mitä eläimiä alueella on liikkunut. Tarkkaillessaan muurahaiskeon työlästä rakentamista ja ymmärtäessään miten hitaasti vaikkapa sammal ja puut kasvavat he oppivat kunnioittamaan luontoa ja haluavat suojella sitä.

Luontoa tutkiessa tulevat kuin itsestään esille syvälliset kysymykset syntymisestä, elämästä ja kuolemasta. Luonnossa selviää myös auringonvalon merkitys kasvullisuudelle ja auringonvaloa tutkittaessa voidaan pohtia, miten ja miksi vuorokauden ja vuoden ajat vaihtelevat. Yhdessä voidaan hämmästellä sitä, miksi sinivuokko muuttuu muurahaiskeossa punaiseksi. Yksi kysymys johtaa seuraavaan ja tuloksena syntyy yllättäviä ajatusseikkailuja.

Sipoolaisessa Västerskogin päiväkodissa on jo kymmenisen vuoden ajan toteutettu "Skogsmulle" -ohjelmaa. Osa tämän päiväkodin lapsista siirtyy peruskouluun Söderkullan koulukeskukseen, jossa ensi syksynä aloitetaan Sipoon joki -niminen projekti. Koulukeskuksen suomen- ja ruotsinkielinen ala- aste alkavat yhteistyössä tutkia jokilaakson eläimistöä, kasvistoa ja joen ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Oppilaat perehtyvät joen historiaan haastattelemalla vanhoja ihmisiä ja tallentavat jokimaisemaa kuvaamalla ja piirtämällä. Jokainen oppilas saa myös kerran kouluaikanaan osallistua kanoottiretkeen joella. Veden laatua seurataan ja pyritään tekemään yhteistyötä maanviljelijöiden ja teollisuuden kanssa. Kaikki tutkimustulokset tallennetaan tietokoneelle seuraavien vuosiluokkien perustiedostoksi. 

Sipoon Joki - projekti on hyvä esimerkki siitä, miten päiväkodissa saavutetut oppimisvalmiudet ja -tulokset voidaan saumattomasti hyödyntää myös alkuopetuksessa. Osallistujat saavat varmasti hyvän otteen koulussa opetettaviin aineisiin kuten historiaan, maantietoon, kemiaan ja biologiaan, kun he joutuvat alusta alkaen soveltamaan niitä myös käytännössä. Vastaavanlaisia projekteja voisi hyvin kehitellä esi- ja alkuopetuksen yhteistyönä myös muita tieteen aloja hyväksi käyttäen.

Tiede varhaiskasvatuksessa laajentaa ja syventää päivähoidon sisältöä ja antaa tutkimisen riemua sekä lapsille että aikuisille. Tavoitteena on ennen muuta lasten toiveiden mukainen ja heidän ehdoillaan tapahtuva seikkailu tiedon ja tieteen maailmassa. Näin voidaan esikouluikäisten etsivää vaihetta käyttää oikealla tavalla hyväksi ja edistää luovuuden kehittymistä. Tällöin lapsi pystyy vastakin vastaanottamaan ja arvioimaan erilaisia vaikutteita ja uutta tietoa. Koko elämänsä ajan hän on myös valmiimpi ja avoimempi seuraamaan tieteen uusia ja jännittäviä aluevaltauksia. Otollinen ilmapiiri suosii puolestaan myös uusien tutkijapolvien kehittymistä.

Lapsi pohtii, kyselee ja etsii syitä eri ilmiöihin. Meidän vanhempien, kasvattajien, päivähoitohenkilökunnan ja muiden lapsen kanssa vuorovaikutuksessa olevien aikuisten etuoikeutena on kannustaa häntä tutkimaan, kokeilemaan ja löytämään vastauksia.
Tämän tapahtumaketjun kautta lapsen kokemusmaailma rikastuu ja siihen liittyy etsimisen jännitys ja löytämisen ilo. Ilosta syntyvän tyydytyksen tunteen me aikuiset, varhaiskasvattajat, saamme jakaa lapsen kanssa.

Laura Finne-Elonen

Yleislääketieteen erikoislääkäri

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan Piirin puheenjohtaja

Laura Finne-Elonen toiselle kaudelle International Council of Womenin varapuheenjohtajana ja tunnustuspalkinto
Lehdistötiedote 5.10.2006

Putinin luona teellä

Equality in the EU - Present and Future
AEGEE Seminar “Gender Issues in Europe”, Helsinki 25 March, 2004

Laura Finne-Eloselle tukikirjeitä ulkomaisilta vaikuttajilta
Lehdistötiedote 12.6.2004

Venäläisetkin naiset tukevat Lauraa
Venäjän naisten kattojärjestön, 2 miljoonan jäsenen Women's Union of Russian, puheenjohtajan ja kansainvälisten asioiden sihteerin kirje 24.5.2004.

Minun Topeliukseni
-Kalevalaisten naisten liiton jäsenlehti Pirta 1/1998

Ministeriö syrjäytti naiset Emu-työryhmästä
-Mielipidesivut Helsingin sanomat 15. tammikuuta 1997

Naisten osuus maanpuolustustyössä
-Maanpuolustus-lehti : Juhlanumero- Suomi 80 vuotta

Nuoret ja eläkeläiset tärkeä voimavara
-Mielipide-sivu Kaleva 4.1.1996:

Työntekijöille samat mahdollisuudet
-Hs mielipidesivu 19.8.1995

Avohoitoon heitteille? (mies ja paperikassi)
-HS Mielipidesivu 10.9.1994

Kenelle lapset kuuluvat?
-Iltasanomat 13.5.1994

Lapsi kaksikielisessä kulttuurissa
-Lastenkulttuuri-julkaisu Tyyris Tyllerö 4/94

Huonontuvatko naisten ihmisoikeudet - Mistä Pekingissä on kyse?

Tiede varhaiskasvatuksessa syventää päivähoidon sisältöä
-STAKES: Dialogi: Lapsi ja tiede

 

L:FE