LASTENKULTTUURIJULKAISU TYYRIS TYLLERÖ 4/94

Lapsi kaksikielisessä kulttuurissa

" Vill du lära känna ett folk, lär dess sånger. Vill du lära känna en tid, lär dess sånger. Vill du lära känna en människa, lär hennes sånger !" *) Nämä arkkipiispa John Vikströmin sanat suomenruotsalaisilla laulujuhlilla muutama vuosi sitten kertovat siitä, miten musiikki yhdistää yli rajojen; musiikkikieli on kansainvälistä. Musiikki onkin ehkä helpoimmin avattava ovi, jonka kautta voi astua toiseen kulttuuriin ja uuteen kokemusmaailmaan. Musiikissa ja laulujen sanoissa välittyvät kansan mielenlaatu, sen ilot ja surut samoin kuin laulajan tapa ajatella ja kokea ympäristönsä.

Kieli muodostaa sillan ihmisten välillä. Se antaa meille mahdollisuuden kommunikoida toisten ihmisten kanssa ja myös siirtää kulttuuriperintöämme sukupolvelta toiselle. Kielellä on aivan keskeinen sija lapsen identiteetin muodostumisessa; lapsi tuntee yhteenkuuluvaisuutta niiden kanssa, joita hän voi ymmärtää, jotka puhuvat samaa kieltä kuin hän. C4idinkieleksi määritellään se kieli, jonka lapsi ensimmäiseksi oppii ja äidinkielellään ihminen tavallisesti pystyy ilmaisemaan kaikkein herkimmät tunteensa. Lapsi voi kuitenkin kasvaa myös luontevaan kaksikielisyyteen, jos hän jo aivan pienestä joutuu käyttämään molempia kieliä omaisten, ystävien ja muiden hänelle tärkeiden ihmisten kanssa.

Lapset näyttävät sopeutuvan kaksikielisyyteen varsin hyvin; he tottuvat siihen, että sukulaisten ja ystävien kanssa puhutaan jompaa kumpaa kieltä ja kielen vaihtaminen käy luontevasti. Molempien kieliryhmien tavat ja tottumukset tulevat tutuiksi ja hän pääsee jo varhain osalliseksi kahden kulttuurin rikkauksista. Lapsi oppii myös, että eri asioita saatetaan ilmaista, kuvata ja luokitella eri tavoin eri kielillä. Tämä laajentaa hänen ajatusmaailmaansa, lisää kykyä nähdä asioita eri näkökulmista ja edistää objektiivisen tarkastelukyvyn kehittymistä.

Perheeltä vaaditaan luonnollisesti varsin määrätietoista panosta, jotta lapsen kasvattaminen kaksikielisyyteen onnistuisi. Molempien kielten kehittymistä tulee tukea tasavertaisesti ja monipuolisesti. Kaksikieliset lapset ovat myös lisähaaste kouluopetukselle: sen kielen vahvistamiseen, joka ei ole koulun varsinainen opetuskieli, tulee kiinnittää erityistä huomiota; toisin sanoen äidinkielenopetuksen kaltaista opetusta olisi annettava myös oppilaan toisella omalla kielellä.

KIELTEN VAHVUISTAMINEN

Minkälaisia mahdollisuuksia sitten kaksikielinen asuinympäristö tarjoaa lapsille ja heidän perheilleen molempien kielten vahvistamiseksi sekä kielirajan yli tapahtuvan kanssakäymisen lisäämiseksi? Asun itse kaksikielisessä kunnassa, Sipoossa, jossa valtaosa väestöstä aikaisemmin on ollut ruotsinkielistä. Viime vuosien muuttoliikkeen seurauksena on väestörakenne muuttunut ja tällä hetkellä molempiin kieliryhmiin kuuluvia on suurinpiirtein yhtä paljon. Kiinnostus Sipoota kohtaan on selitettävissä mm sillä, että se on kaunis viheralue pääkaupungin kupeessa mutta tänne muuttamiseen ilmenee yllättäviäkin syitä. Neuvolalääkärinä olen tavannut useita suomenkielisiä perheitä, jotka ovat kertoneet hakeutuneensa tänne voidakseen antaa lapsilleen "kaksikielisen kasvatuksen" . He haluavat panna lapsensa ruotsinkieliseen päivähoitoon ja kouluun. Monet näistä vanhemmista haluavat myös puhua ruotsia neuvolassa tai lääkärinvastaanotolla asioidessaan.

Sipoo on hyvä esimerkki kunnasta, jossa kaksikielisyys todella toimii. Meillä on useita päiväkoteja, joissa saman katon alla on sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen osasto. Näissä lapset tapaavat toisiaan päivittäin ja tutustuvat toistensa lauluihin ja leikkeihin. Söderkullan koulukeskuksessa sijaitsee suomenkielinen ja ruotsinkielinen ala-aste, joiden yhteinen opettajainhuone stimuloi monenlaiseen yhteistyöhön. Parhaillaan aherretaan "Sipoon joki" -projektin kimpussa. Jokilaakson eläimistöä, kasvistoa ja veden laatua havainnoidaan ja tutkimustuloksia vertaillaan monen vuoden ajan. Oppilaat perehtyvät myös jokilaakson historiaan ja kulttuuriin mm haastattelemalla paikallista väestöä. Koulut ja sen kaksikielinen vanhempainyhdistys ovat vastikään aloittaneet seikkailukoulutoiminnan Hindsbyn entisessä kyläkoulussa.

Molempiin kieliryhmiin kuuluvat nuoret käyvät mielellään kunnan nuorisotoimen järjestämissä tilaisuuksissa, kuten avoimien ovien illoissa, diskoissa ja kerhoissa. Urheiluseurojemme toiminta on kaksikielistä samoin kuin yksityisen kuvataidekoulun ja musiikkileikkikoulun. Esimerkkejä on lukuisia. Kaksikielisten seurojen ja yhdistysten järjestämät tapahtumat ja harrastusmahdollisuudet ovat hyvin tärkeitä Sipoon kaltaisessa kunnassa, johon suuntautuu yhä enemmän muuttoliikettä. Näissä tilaisuuksissa sekä paikkakunnalla kauemmin asuneet että tänne vastikään muuttaneet suomen- ja ruotsinkieliset asukkaat tapaavat ja tustuvat toisiinsa. Seurojen kautta uudet asukkaat tutustuvat helpommin paikkakunnan perinteiseen kulttuuriin samalla kun he painavat siihen omien kulttuuritottumustensa muotoileman uuden leiman.
  
PERHEKAHVILAT JA TAIDEVIIKOT

Sipoossa toimii Mannerheimin Lastensuojeluliiton osasto, jonka ylläpitämät perhekahvilat ovat suosittuja lapsiperheiden tapaamispaikkoja. Kahviloissa paikkakunnalle muuttaneet nuoret perheet saavat helposti uusia ystäviä ja tuttavia. Iloinen puheen sorina täyttää ilman ja molemmankieliset lauseet risteilevät sikin sokin sekä kahvia juodessa että lasten leikkiessä keskenään lattialla.

Lasten ja Nuorten Taideviikot järjestettiin tänä vuonna seitsemännen kerran. Marraskuinen kolmen viikon mittainen, kaksikielinen tapahtuma oli varsin monipuolinen. Ohjelmiston kokoamiseen osallistuivat monet yhdistykset, koulut, päiväkodit, sekä nuoriso- ja kulttuuritoimi. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Sipoon osasto toimi koordinoijana kuten aikaisemminkin. Koulujen kaksikielinen musiikki-ilta on aina ollut eräs tärkeimmistä ja suosituimmista tilaisuuksista taideviikkojen aikana. Sitä tullaan kauempaakin kuuntelemaan. Tunnelma tässä juhlassa onkin ainutlaatuinen, kun erikieliset oppilaat tapaavat ja esiintyvät toisilleen laulaen ja soittaen. Joskus ruotsinkielinen ryhmä laulaa suomeksi ja suomenkielinen ryhmä vastaa ruotsiksi, mikä vielä lisää tunnelmaa. Oppilaista on selvästi hauskaa ja jännittävää esiintyä yli kielirajojen.

Taideviikkojen aikana on myös vaihdettu oppilaita erikielisten koulujen välillä, vierailtu toisissa kouluissa tai järjestetty juhlia ja valmistettu esityksiä naapurikoulun oppilaille. Koululaisille tämä on antanut paljon: he ovat päässeet tutustumaan toiseen kieleen ja kulttuuriin aivan uudella tavalla. Samalla kotikunnan tuntemus on lisääntynyt ja uusia ystäviäkin löytynyt. Parisen vuotta sitten havaittiin koulujen yhteistyöstä aivan välitön hyöty: eri kieliryhmiin kuuluvien lasten välinen nahistelu koulubussia odotellessa väheni selvästi, kun naapurikoulujen oppilaat olivat tulleet tutuiksi mukavissa merkeissä.

Kaksikielisille perheille Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa ilmeni, että niiden lapset jo varhain, luultavasti omien kokemustensa ansiosta, olivat ikäisiään kiinnostuneempia toisista ihmisistä ja suhtautuivat myönteisemmin ja suvaitsevaisemmin eri kulttuuriryhmien edustajiin. Toisten kulttuurien monipuolinen tuntemus lisää myötämielisyyttä ja suvaitsevaisuutta toisia ihmisiä kohtaan sekä avartaa ja rikastaa aikuistenkin elämää. 
 
Laura Finne-Elonen

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja

  
*) " Jos haluat tutustua toiseen kansaan, opettele sen laulut. Jos haluat tutustua johonkin aikakauteen, opettele sen laulut. Jos haluat tutustua toiseen ihmiseen, opettele hänen laulunsa !"

Laura Finne-Elonen toiselle kaudelle International Council of Womenin varapuheenjohtajana ja tunnustuspalkinto
Lehdistötiedote 5.10.2006

Putinin luona teellä

Equality in the EU - Present and Future
AEGEE Seminar “Gender Issues in Europe”, Helsinki 25 March, 2004

Laura Finne-Eloselle tukikirjeitä ulkomaisilta vaikuttajilta
Lehdistötiedote 12.6.2004

Venäläisetkin naiset tukevat Lauraa
Venäjän naisten kattojärjestön, 2 miljoonan jäsenen Women's Union of Russian, puheenjohtajan ja kansainvälisten asioiden sihteerin kirje 24.5.2004.

Minun Topeliukseni
-Kalevalaisten naisten liiton jäsenlehti Pirta 1/1998

Ministeriö syrjäytti naiset Emu-työryhmästä
-Mielipidesivut Helsingin sanomat 15. tammikuuta 1997

Naisten osuus maanpuolustustyössä
-Maanpuolustus-lehti : Juhlanumero- Suomi 80 vuotta

Nuoret ja eläkeläiset tärkeä voimavara
-Mielipide-sivu Kaleva 4.1.1996:

Työntekijöille samat mahdollisuudet
-Hs mielipidesivu 19.8.1995

Avohoitoon heitteille? (mies ja paperikassi)
-HS Mielipidesivu 10.9.1994

Kenelle lapset kuuluvat?
-Iltasanomat 13.5.1994

Lapsi kaksikielisessä kulttuurissa
-Lastenkulttuuri-julkaisu Tyyris Tyllerö 4/94

Huonontuvatko naisten ihmisoikeudet - Mistä Pekingissä on kyse?

Tiede varhaiskasvatuksessa syventää päivähoidon sisältöä
-STAKES: Dialogi: Lapsi ja tiede

 

L:FE