Maanpuolustus-lehti : Juhlanumero- Suomi 80 vuotta

Naisten osuus maanpuolustustyössä

Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen olemaan osallisena isänmaan puolustuksessa tai siinä avustamaan, niin kuin siitä laissa säädetään. Kun valtioneuvos E.N.Setälän aloitteesta Suomen hallitusmuodon 75 §:ään vuonna 1919 kirjoitettiin "jokainen Suomen kansalainen" lakiehdotuksessa aikaisemmin olleen "jokainen Suomen mies" tilalle, luotiin samalla ensi kerran selkeä perusta naisten tasa-arvoisille velvollisuuksille ja mahdollisuuksille osallistua maanpuolustustyöhön.

Suomalaisten naisten kiinnostus ja halu tukea maanpuolustustyötä ja osallistua siihen on alusta alkaen ollut varsin laajaa. Viime sotien aikana naisten työpanos siviiliyhteiskunnan tärkeimpien toimintojen hoitamisessa ja sotatarviketeollisuuden ylläpitämisessä oli aivan keskeinen. Naisten työpanoksen ja osallistumisen ansiosta vapautui rintamalle varsin huomattava määrä miehiä.

Vapaaehtoisuuteen perustuva rintamalottatoiminta talvi- ja jatkosodan aikana oli ainutlaatuinen esimerkki suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvosta. Suurin naisten maanpuolustusjärjestö, noin 230 000-jäseninen Lotta Svärd-järjestö huolehti lottien koulutuksesta. Kaikista sotatoimialueella palvelleista naisista puolet oli lottia. Nykyaikanakin mahdollisissa poikkeusoloissa naisten tehtäväksi jää merkittävä osuus siviilihallinnon ja sotatarviketeollisuuden piiriin kuuluvien tehtävien hoitamisesta. Julkisen sektorin työntekijöistä suurin osa on naisia ja heidät on pääsääntöisesti varattu näihin tehtäviin myös poikkeusoloissa. Yksityisen sektorin työntekijöistä naiset ja VAP (vapautettu sodan ajan asepalveluksesta)- järjestelyllä varatut miehet jatkavat tehtävissään poikkeusoloissa tuotantolaitoksen tärkeydestä riippuen. Johtopaikoilla on nykyisin entistä enemmän naisia ja he luonnollisesti vastaavat yksiköstään myös poikkeusoloissa.

Naisvaltainen terveydenhoitohenkilöstö on varattu kokonaisuudessaan poikkeusoloja varten. Myös sosiaalihuollon, väestönsuojelun ja pelastuspalvelun henkilövarauksissa on naisten osuus suuri. Naisilla on puolustusvoimissa tärkeitä tehtäviä niin normaalioloissa ja kuin mahdollisen kriisinkin aikana. Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta astui voimaan vuonna 1995. Tänä vuonna noin 500 naista suorittaa vapaaehtoisen asepalvelun. Sodanajan kokoonpanoihin sijoitetaan naisia, jotka ovat suorittaneet vapaaehtoisen asepalveluksen tai ovat puolustusvoiminen tai rajavartioston palveluksessa jo normaaliaikana. Sodan ajan kokoonpanoissa voi toimia myös työvelvollisia naisia ja niihin sijoitetaan tulevaisuudessa myös vapaaehtoiseen maanpuolustusjärjestelmään liittyvän koulutuksen puitteissa koulutettuja ja varattuja naisia. Itsenäisyyden aikana naiset ovat perustaneet useita vapaaehtoisen maanpuolustustyön piirissä toimivia naisjärjestöjä tai liittyneet jonkin valtakunnallisen maanpuolustusjärjestön naistoimintaan. Sotilaskotiliitolla, joka on Suomen vanhin maanpuolustusjärjestö on ollut selkeä tehtävä sekä normaali- että poikkeusoloissa ja sen jäsenistöä on koulutettu sen mukaisesti.

Vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä mukana olevat naisjärjestöt ovat järjestäneet turvallisuuspoliittista koulutusta, joka on korostunut 1980-luvun lopulta lähtien. Muut järjestöt, esimerkiksi Suomen Punainen Risti, Pelastusalan Keskusjärjestö ja Marttaliitto ovat oman toimintansa puitteissa antaneet koulutusta poikkeusolojen tehtäviin. Suomen hallitus julkisti vuonna 1990 Pariisin rauhansopimuksesta uuden tulkinnan, joka mahdollistaa sotilaallisen koulutuksen antamisen myös puolustusvoimien ulkopuolella. Tämän seurauksena käynnistettiin pääesikunnassa vapaaehtoisen maanpuolustustyön kehittämisen ja koordinoinnin selvitystyö. Naisjärjestöt ovat olleet tässä työssä tiiviisti mukana. Maanpuolustuskoulutus ry koordinoi koulutusta, joka aloitettiin vuonna 1992. Kurssien tavoitteena on antaa käytännön taitoja poikkeusolojen sotilaallisiin ja siviilitehtäviin sekä yksilön turvallisuutta lisääviin toimiin. Suurin osa kansalaisten turva- ja valmiuskurssien osallistujista on ollut naisia. Tässä yhteydessä haluttiin myös täsmentää naisten tehtävät poikkeusoloissa, koulutus- ja varaamisjärjestelmä ja yhteistoiminta puolustusvoimien kanssa.

Huhtikuussa 1995 muodostettiin Maanpuolustustyötä tekevien järjestöjen naisten valtakunnallinen naisten neuvottelukunta, jossa oli mukana seitsemän järjestöä. Neuvottelukunta järjestäytyi tammikuussa 1997 Naisten valmiusliitoksi. Liiton jäseniä ovat tällä hetkellä Maanpuolustuskiltojen liitto ry, Päällystön Naisten Liitto ry, Sotilaskotiliitto ry, Suomen Lottaperinneliitto ry, Suomen Maanpuolustusnaisten Liitto ry, Suomen Naisten Maanpuolustusjärjestö- RAuNL ry sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry. Elisabeth Rehn on valittu liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.
Liiton tarkoituksena on toimia maanpuolustustyötä tekevien ja tukevien valtakunnallisten järjestöjen yhteistyöelimenä, kohottaa ja kehittää yksilön, perheen ja yhteiskunnan varautumista ja valmiuksia selviytyä poikkeusoloissa ja kriisitilanteissa sekä luoda suomalaiselle naiselle mahdollisuus osallistua kokonaismaanpuolustukseen liittyvien tehtävien suorittamiseen sekä kehittää ja ylläpitää naisten valmiuksia sanottuihin tehtäviin.

Naisten tehtäväkenttää ovat sotilaallista maanpuolustusta tukeva toiminta sekä väestönsuojelun ja pelastustoimen piiriin kuuluva työ. Naisten valmiusliiton 12 alueneuvottelukuntaa toimivat tiiviissä yhteistyössä sotilasläänien ja pelastusviranomaisten kanssa. Sotilasläänin komentajat määrittelevät ne tehtävät, joihin naiset voivat osallistua sotilaallisen maanpuolustuksen tukemiseksi sekä normaali- että poikkeusoloissa.
Naisten valmiusliiton tämän hetken päätavoitteina ovat poikkeusolojen toimialakouluttaja- ja johtajakoulutus. Koulutustarpeen mitoitus tapahtuu alueittain ja neuvottelukuntien kautta rekrytoidaan koulutukseen naisia, jotka sitten toimivat kouluttajina omilla alueillaan. Kuluvan syksyn aikana koulutetaan yhteensä 170 naista seuraaville toimialoille: esikuntatehtävät, viesti, ilmavalvonta, kuljetus, lääkintä, muonitus ja evakuointi. Nämä toimialat tukevat sekä kuntien poikkeusolojen että puolustusvoimien sodan ajan organisaatiota. Tästä nyt käynnistetystä koulutuksesta vastaa Maanpuolustuskoulutus ry. Kouluttautumisen jälkeen naisilla on mahdollisuus sitoutua joko puolustusvoimien sodan aikaisiin tehtäviin tai kunnan poikkeusolojen tehtäviin. Sotilaallisiin tehtäviin sitoutuneiden asema määräytyy työvelvollisuusmääräysten kautta ja kunnan kriisiajan organisaatioon varattujen henkilöiden asema taas väestönsuojelulain mukaisesti. Poikkeusolojen varalta puolustusvoimien tehtäviin sitoutuneiden naisten rekisteröinti tapahtuu sotilasläänien toimesta. Rekisteröitävän tulee muun muassa voida sitoutua normaaliaikana vähintään 2 vuodeksi ja osallistua 6 vuorokauden pituiseen täydennyskoulutukseen vuosittain.

Puolustusministeri teki vuonna 1996 päätöksen Vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän luomisesta. Maanpuolustusjärjestöille on annettu vastuu järjestelmän toteuttamisesta ja Puolustusvoimat tukee sitä omalta osaltaan. Järjestelmän puitteissa on jo yli 150 kuntaan perustettu paikallisosasto (PAT), jossa reserviyksikkötoiminnan (RYT) lisäksi toimivat paikallisyksiköt (PYT). Kaikki 15 vuotta täyttäneet henkilöt voivat olla mukana Vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän paikallisen tason toiminnassa. Paikallisosaston toimesta annetaan koulutusta tehtäviin, jotka tukevat sodan ajan organisaatiota tai kunnan toimintaa poikkeusoloissa. Paikallisosasto tarjoaa myös naisille hyvät mahdollisuudet kouluttautua eri toimialoille poikkeusoloja silmälläpitäen. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentässä viime aikoina tapahtuneet uudistukset ovat avanneet naisille tien entistä monipuolisempaan koulutukseen. Kun yhteistoiminta kriisinajan organisaation kanssa on selkiytynyt, voivat naiset myös täysipainoisesti hyödyntää taitojaan ja osaamistaan eri tahoilla kokonaismaanpuolustukseen liittyvissä tehtävissä.

Laura Finne-Elonen

Yleislääketieteen erikoislääkäriNaisjärjestöjen

Keskusliiton puheenjohtaja Maanpuolustusopetuksen neuvottelukunnan jäsen

Laura Finne-Elonen toiselle kaudelle International Council of Womenin varapuheenjohtajana ja tunnustuspalkinto
Lehdistötiedote 5.10.2006

Putinin luona teellä

Equality in the EU - Present and Future
AEGEE Seminar “Gender Issues in Europe”, Helsinki 25 March, 2004

Laura Finne-Eloselle tukikirjeitä ulkomaisilta vaikuttajilta
Lehdistötiedote 12.6.2004

Venäläisetkin naiset tukevat Lauraa
Venäjän naisten kattojärjestön, 2 miljoonan jäsenen Women's Union of Russian, puheenjohtajan ja kansainvälisten asioiden sihteerin kirje 24.5.2004.

Minun Topeliukseni
-Kalevalaisten naisten liiton jäsenlehti Pirta 1/1998

Ministeriö syrjäytti naiset Emu-työryhmästä
-Mielipidesivut Helsingin sanomat 15. tammikuuta 1997

Naisten osuus maanpuolustustyössä
-Maanpuolustus-lehti : Juhlanumero- Suomi 80 vuotta

Nuoret ja eläkeläiset tärkeä voimavara
-Mielipide-sivu Kaleva 4.1.1996:

Työntekijöille samat mahdollisuudet
-Hs mielipidesivu 19.8.1995

Avohoitoon heitteille? (mies ja paperikassi)
-HS Mielipidesivu 10.9.1994

Kenelle lapset kuuluvat?
-Iltasanomat 13.5.1994

Lapsi kaksikielisessä kulttuurissa
-Lastenkulttuuri-julkaisu Tyyris Tyllerö 4/94

Huonontuvatko naisten ihmisoikeudet - Mistä Pekingissä on kyse?

Tiede varhaiskasvatuksessa syventää päivähoidon sisältöä
-STAKES: Dialogi: Lapsi ja tiede

 

L:FE